Historia

Nimi osteopatia tulee kreikan kielen sanoista osteon (luu) ja pathos (kärsimys, sairaus).

Osteopatia ei kuitenkaan liity yksinomaan luun sairauksiin. Peruslähtökohtana tässä amerikkalaisen lääkärin Andrew Taylor Still’in 1870-luvulla kehittämässä terapiassa on tuki- ja liikuntaelimistö.

Kuka hyötyy osteopaattisesta hoidosta?

Osteopaattisella hoidolla voi

• helpottaa kipuja
• parantaa terveyttä
• lisätä kehon liikkuvuutta

Hoito sopii kaikille ikään tai taustaan katsomatta.

Yleisimpiä syitä osteopatiaan hakeutumisella ovat akuutit ja krooniset selkäkivut sekä niska-hartiaseudun kiputilat.

Hoito edesauttaa potilaan terveyttä myös monissa muissa terveysongelmissa kuten

• astma
• flunssa
• migreeni ja muut päänsäryt
• kuukautiskivut
• unettomuus
• erilaiset stressitilat

Tästä näkökulmasta osteopatia tuo tärkeän lisän terveydenhuoltoon ja täydentää tai jopa korvaa lääkkeet ja kirurgiset hoidot.

Osteopaattinen hoitotapa

Osteopatia on herkkää käsillä tehtävää hoitoa ja yksinkertaista filosofiaa. Käytäntöön sovellettaessa se voi aikaansaada ratkaisevia muutoksia ihmisen terveydessä.

Osteopaattinen hoitotapa on kokonaisvaltaista kehon toiminnan ymmärtämistä.

Sairaus ja terveys eivät ole toistensa vastakohtia, vaan kehon toiminta tasapainoilee jatkuvasti näiden kahden tilan välillä. Keho yrittää koko ajan sopeutua sisäisen ja ulkoisen ympäristön vaatimuksiin muuttamalla, vastustamalla ja neutralisoimalla fyysisiä ja psyykkisiä paineita.

Kehon kyky mukautua ja sopeutua stressiin on terveyden mittapuu.

Keho pysyy terveenä, jos sopeutuminen tapahtuu ilman voimakkaita seurauksia. Häiriötilan jatkuessa pitkään kehon omat voimavarat saattavat vähentyä, sisäinen tasapaino järkkyy ja ihminen sairastuu.

Sairauden ilmeneminen näkyy ensin häiriintyneenä liikkeenä ja liikkeen rajoittumisena. Mitä staattisempi ja jäykempi keho on, sitä enemmän se tarvitsee hoitoa.